Ilmiöt-jatkehankkeen aikana syntyi paljon

Ilmiöpohjainen opettaminen ja oppiminen verkossa -jatkohanke päättyi joulukuun lopussa, ja viime viikkoina meitä työllisti hankkeen loppuraportin kirjoittaminen. Loppuraporttia kootessa sitä huomasi, kuinka paljon opiskelijamme ovat tehneet ja saaneet aikaan hankkeen aikana ja mitä kaikkea sitä onkaan tullut tarjottua ja kokeiltua.

Hankkeen tavoitteiksi oli määritelty:

  • Hakea uudenlaisia tapoja opiskella ja oppia ja rohkaista opiskelijoita entistä voimakkaammin yhdessä tekemiseen.
  • Kehittää moniammatillisen pedagogisen tiimin toimintaa, jonka lähtökohtana on ilmiöpohjainen opetussuunnitelma.
  • Kehittää edelleen ilmiöpohjaisen oppimisen menetelmiä.
  • Hakea mallia sille, miten opiskelijalle voidaan joustavasti hyväksilukea ilmiöissä opiskellut asiat eri oppiaineiden kurssi- tai osasuorituksiksi perusopetuksen ja lukio-opetuksen oppimäärien ollessa edelleen oppiaineisiin sidottuja.
  • Käyttää sosiaalisen median työkaluja kuten videoneuvottelulaitteita, avointa oppimisympäristöä ja sosiaalisia kirjanmerkkejä.

Hankkeen aikana kehitettiin voimassa olevan valtakunnallisen aikuisten lukiokoulutuksen OPSin mukaisten sisältöjen ilmiölähtöisen oppimisen ja opettamisen tueksi kehämalli, jota on tässä blogissa ja Tiina Airaksisen blogissa esitelty jo aiemminkin. Tämä kehämalli mahdollistaa sen, että voimme opsittaa valtakunnalliset sisällöt ja tavoitteet tarkasteltaviin ja tutkittaviin oikean elämän ilmiöihin. Kehämalli onkin toiminut lukuvuosisuunnittelun pohjana jo nyt kahdelle lukuvuodelle (2011-2012 ja 2012-2013) sekä tulevan kolmivuotiselle ilmiökaudelle (2013-2016). Kehämallin lisäksi ilmiöiden valinnassa on huomioitu opiskelijoiden ja henkilökunnan toiveet sekä lokaalisti ja globaalisti merkittävät ajankohtaiset tapahtumat. Tulevien lukuvuosien ilmiösuunnitteluun vaikutti myös AVO2/Toimikas-osahankkeen Bremenin-opintomatkan anti.

Ilmiöiden aiemmasta vetäjä-pedagogi-työparista siirryimme kuluvan lukuvuoden alussa opettajatiimi-malliin, jossa ilmiön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa eri aineenopettajista ja ohjaajista koostuva opettajatiimi yhdessä pedagogin kanssa. Opettajatiimiin siirtymistä helpotti kehämallin tarjoama niistä OPSin mukaisista kursseista, jotka ovat keskeisiä kullakin kehällä (eli kussakin ilmiössä). Opettajatiimi suunnittelee ilmiön sisällöt yhteistyössä pedagogin ja muiden tarpeelliseksi katsomiensa toimijoiden kanssa. Näin eri aineiden opettajan ja ohjaajat pääsevät tekemään aitoa yhteistyötä tutkittavan ilmiön suunnittelussa, he voivat sitoutua kokonaisen ilmiön käytännön toteuttamiseen ja vetämiseen ja opettajatiimiin osallistuminen voidaan jo ennakkoon resurssoida osaksi työaikaa (huomioida muu opetus- ja kehittämistyö). Molemmissa käytetyissä vetomalleissa ilmiöön hankittiin myös ulkopuolisia asiantuntijoita ja muita ilmiötä tukevia aineenopettajia tuottamaan opiskelijoiden tarpeita vastaavia sisältöjä. Usein nämä olivat jo ennalta suunniteltuja, mutta parhaamme mukaan pyrimme vastaamaan opiskelijoiden tuotostyöskentelyn aikaan virinneisiin ohjaus- ja asiantuntijatarpeisiin.

Suurin osa toteutetuista ilmiöjaksoista rakentui tutkivan oppimisen tai ongelmalähtöisen oppimisen askelten mukaisesti. Aloitusviikko orientoi opiskelijat ilmiöön. Sen aikana opiskelijoille tarjottiin erilaisia herätteitä ja työskenneltiin aivoriihityyppisesti. Tämä auttoi opiskelijoita omien kiinnostuskohteiden kartoittamisessa ja oman näkökulman valinnassa. Kuten eräs opiskelija sanoi, ilmiössä opiskelu on kuin olisimme suuressa talossa: kaikki katsovat samaa ympäröivää maisemaa, mutta jokainen omankokoisestaan ikkunasta ja hieman eri kohdasta. Orientaatioviikkoa seuranneiden työskentelyviikkojen aikana opiskelijat harjoittelivat tarpeelliseksi katsomiaan taitoja ja opiskelivat niitä sisältöjä, jotka parhaiten tukivat oman näkökulman tutkimista. Työskentelyään ja työnsä etenemistä opiskelijat tekivät avoimeksi pitämällä prosessipäiväkirjaa, mikä mahdollisti sekä vertaisilta että ohjaajilta jatkuvan kommentoinnin, palautteen ja yhdessä kehittämisen. Työskentelyviikoilla vetäjä tai opettajatiimi tarjosi mm. keskustelunavauksina yhteisesti tarkasteltavaksi erilaisia viikkoteemoja. Viikkoteemojen tarkastelun tavoitteena on se, että jokainen ilmiöön osallistunut saisi oman tuotoksen näkökulmaan keskittymisen lisäksi yhteisestä ilmiöstä jonkinlaisen kokonaiskuvan. Ilmiön lopussa tuotokset tuotiin kaikkien nähtäville ja osa opiskelijoista piti erillisen tuotosesityksen Adobe Connectin välityksellä. Tuotoksista annettiin vertaispalautetta. Kukin ilmiöjakso päättyi ilmiöön osallistuneiden yhteiseen palautekeskusteluun.

Ilmiön jaksorakenne 2013

Opiskelijat saivat ilmiöjaksojen aikana tekemillään tuotoksilla hyväksilukuja valtakunnallisen OPSin mukaisista lukion kursseista (niin tieto- kuin taito- ja taideaineistakin). Hyväksiluvuista vastasi kunkin kurssin opettaja. Tuotoksessa saavutettuja tavoitteita peilattiin OPSin mukaisiin kurssien sisältö- ja tavoitekuvauksiin, minkä avulla opettajan on mahdollista määritellä, kuinka suuren osan kurssista tuotos korvaa. Loput tietysti kurssista on voinut suorittaa toisessa ilmiössä tai suorittamalla puuttuvat osiot vastaavalla nettilukion itsenäisellä tai ryhmäkurssilla. Hyväksilukuja on tullut mm. seuraavien aineiden kursseihin: äidinkieli, vieraat kielet (englanti ja ruotsi), monet reaaliaineet (historia, yhteiskuntaoppi, maantieto, biologia, kemia, filosofia, psykologia, uskonto, terveystieto), matematiikka (geometria, tilastotiede) sekä taide- ja taitoaineet(käsityöt, kuvataide, musiikki, atk). Koulukohtaisista kursseista hyväksilukuja sai mm. tulevaisuudentutkimuksen, valokuvauksen, luovan kirjoittamisen, median ja kaunokirjallisuuden kursseihin.

Tuotoksiaan opiskelijat tekivät pääasiassa itsenäisesti, mutta työskentelyprosessi oli jaettu ja yhteinen. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus tehdä osa tuotoksesta yhdessä toisen opiskelijan kanssa (esim. Norppa-ilmiössä tehty kyselytutkimus, jossa tilastomatikkaa opiskeltiin yhdessä luonnosuojelun ja kestävän kehityksen teemojen kanssa). Tällaisen työskentelytavan etuna on se, että opiskelijat pääsevät luontevasti auttamaan toisiaan ja opettaja pystyy arvioimaan myös sitä, millaisen ajattelu- ja työskentelyprosessin kautta johonkin oppimistulokseen on päädytty ja ohjaamaan prosessin aikana – ei pelkästään arvioimaan lopullista tuotosta, johon ei ehkä enää jälkeenpäin palata.

Ilmiöpohjainen oppiminen ja opettaminen verkossa -jatkohankkeen aikana toteutettiin yhdeksän ilmiötä. Kunkin ilmiön Ning-ryhmissä oli jäseniä keskimäärin reilu 50, AC-tallenteita kertyi huimat 71 ja ilmiöpohjaisesta oppimisesta koulutettiin ja luennoitiin niin Otavan Opistolla pajoissa kuin ympäri Suomen erinäisissä tilaisuuksissa. Tuotosta tehneiden opiskelijoiden lisäksi ilmiöissä vieraili paljon opiskelijoita, jotka osallistuivat esim. vain keskusteluihin. Yhteistyötä saimme hankkeen aikana tehdä mm. Otavan senioreiden, esikoululaisten ja alakoululaisten, Otavan Opiston bändi- ja monikulttuurisuuslinjojen opiskelijoiden ja Sotungin lukion opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat ottivat Ningin lisäksi haltuun erilaisia tietoteknisiä ja kädentaitoja: ilmiöissä neulottiin, ommeltiin, askarreltiin ja maalattiin, tehtiin Audioboo-tallenteita ja videoita, diaesityksiä ja lomakekyselyitä, tekstitutkielmia ja tietokilpailuja, ideoitiin ja työstettiin yhdessä sekä nautittiin asiantuntijatapaamisten annista Adoben Connect Prossa, tuotettiin sisältöä blogeihin. Myös kokemuksellinen ja pelillinen oppiminen olivat tärkeitä osia ilmiöpohjaisessa oppimisessa. Mauri Laakso rakensi ilmiöihin erilaisia tiedonkeruuseen, tiedon jalostamiseen ja rooleissa toimimiseen pohjautuvia pelitarjoumia, yhdessä ilmiössä suuniteltiin vuoden 2030 kaupungit rakennetta, toimintoja ja karttaa ja pääsivätpä opiskelijat osallistumaan rooleissa paneelikeskusteluun ihmisoikeuksista. Asianmukaisesti paneelikeskustelua veti Minna Canthin roolissa äidinkielen ja kirjallisuuden ope Milla Tuominen.

Omana tavoitteenani on alkaa kerryttää menneistä ja tulevista ilmiöistä ilmiökirjastoa, jossa kunkin ilmiön mallinnus, keskeiset sisällöt, tapahtumat ja ilmiön aikana kehkeytyneet tuotokset olisi esitelty mallinomaisesti ja tiiviisti. Samalla aikomuksenani on kerryttää aineistoa Toimikas-hankkeen aikana koottavaan ilmiöoppaaseen. Ilmiöopiskelu jatkuu Otavan Opistolla tänä keväänä vielä kahden ilmiön (Löytöretkikunta! ja Tieto ja totuus) tutkimisella. Tulevien ilmiölukuvuosien ilmiöt on alustavasti päätetty, samoin kuin toimintaa yhteen sitovat lukuvuositeemat. Jos sinua kiinnostaa erityisesti jokin tulevista ilmiöistämme, tule tekemään meidän kanssa yhteistyötä suunnitteluun ja toteutukseen (katso yhteystiedot Aki Luostarinen, Taru Kekkonen tai Tiina Airaksinen)! Tai toteuta sama ilmiö omalla koulullasi. Ilmiöpohjaisen oppimisen voi aloittaa pieninkin askelin.

Tekstissä on hyödynnetty hankeraporttia, jonka kirjoittamiseen osallistuivat allekirjoittaneen lisäksi Tuija Salminen ja Taru Kekkonen.

One thought on “Ilmiöt-jatkehankkeen aikana syntyi paljon

  1. Päivitysilmoitus: Oppimisen polku etenee vaihettain | #ilmioppi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s